Aloitin laukkaponiharrastuksen vuoden 2009 tietämillä shetlanninponien parissa Hardcore Shetlandsiksi ristityllä tallilla. Death Song oli (ja on edelleen) yksi ylpeydenaihe niiltä ajoilta, ja olikin mahtavaa saada se takaisin kotiin viettämään eläkepäiviään.

Ted on erittäin vauhdikas ori jolla on aina meininki kohdallaan, sitä näkee harvoin kiukkuisena tai muuten huonolla tuulella. Tedillä on aina korvat hörössä ja pilke silmäkulmassa, olipa muilla miten huono päivä tahansa. Tallikäyttäytyminen on hieman niin ja näin mutta ratsastaessa ori on todellinen unelmaponi! Riittävän topakan hoitajan kanssa toki myös vanhalta herralta löytyy ne käytöstavat vaikkei siellä selässä ketään olisikaan pitämässä kuria.

Tallissa poni on hieman turhankin innokas ja aiheuttaa lähinnä ongelmia kohelluksellaan. Yleensä Tedin joutuu sitomaan kiinni jotta hoitotoimet sujuisivat edes jossain määrin hallitusti. Kun ori huomaa ettei pääse pyörimään, se rauhoittuu aloilleen ja jää katselemaan näkyisikö lähistöllä vaikkapa kauniita tammoja. Suitsien laitosta pitää usein hiukan keskustella, mutta muilta osin varustaminen sujuu ongelmitta. Taluttaminen vaatii yleensä ketjun tai kuolaimet sillä herrasmies olisi kovasti menossa tekemään tuttavuutta jokaisen näköpiirissä olevan tamman kanssa.

Ratsastaessa Ted yrittää testailla hieman erityisesti uusia ratsastajia, mutta pieniä kokeiluja lukuunottamatta se on todella helppo ja mukava ratsastettava. Eteenpäinpyrkimystä piisaa vaikka maailman ääriin ja tarkkana ratsastajan ohjeet kuunteleva poni toimii pienen pienin pyynnöin. Ted pyrkii tosissaan miellyttämään ratsastajaansa ja se tekeekin aina parhaansa niin esteillä, koulussa kuin laukkaradallakin. Maastossa ori on moitteeton, mitä nyt välillä pitää vähän säpsyillä ihan vain muodon vuoksi. Kouluradoilla vauhtiponi on joskus hieman hukassa eikä oikein jaksaisi keskittyä pitkiä aikoja samaan puuhaan. Esteradalla Ted on kuin kotonaan, se hyppää varmasti ja hyvin vaikka välillä vauhtia löytyy vähän liikaakin.

Luonne © Tierra pienillä taffelin muokkauksilla

Commando on vieläkin paljon laukkapainotteisten ponien sukuihin vaikuttava ori, joka on vanhemmalla iällä kunnostautunut myös esteratsastuksessa. Ori kilpaili nuorempana risulaukkoja menestyksekkääsi aina G2 tasolle saakka ja on periyttänyt taitojaan myös varsoille, erityisesti jo vanhemmat jälkeläiset ovat niittäneet palkintoja niin sileillä- kuin risuesteradoillakin ihan arvokilpailuita myöten. Tummanruunikko ja erityisen hyväkäytöksinen ori omaa epäponimaisen ja laadukkaan laukan sekä ravin, se on helppo käsitellä ja sopii jopa todella pienten lasten ratsuksi.

Black Crow oli nimensä mukaisesti musta ja hieman rujon näköinen poniori, joka ei ainakaan ulkomuodollaan herättänyt kenessäkään ihastusta. Se kuitenkin kilpaili menestyksekkäästi niin laukka- kuin estekilpailuissakin ja jätti jälkeensä hyviä kisaponeja. Black Crow saavutti sileillä radoilla G3 tason ja siirtyi tämän jälkeen risuesteisiin joilla ori ylsi yllättäen aina G1 tasolle saakka. Suurin osa orin jälkeläisistä on kuitenkin harrastekäytössä. Orin vahvin puoli on varmasti lempeä luonne ja helppo käsiteltävyys, jotka se on onnistunut periyttämään myös pojalleen Commandolle.

Possessed on varmastikin syy Commandon komeaan olemukseen. Ryhdikäs ja nätti, mutta hieman pyöreä ponitamma on ollut lähinnä näyttelykäytössä ja siinä samalla toiminut myös omistajansa tyttärien ensiponina. Minkäänlaisille kilparadoille neitiä ei olla viety, mutta hyvän rakenteensa ja ystävällisen luonteensa puolesta se on sopinut hyvin jalostustammaksi. Voikokirjava neiti on mitä häkellyttävin näky muiden ponien joukossa!

Death Songin emä Modern Girl on varmasti se, jolta ori on perinyt luonteensa. Modern Girl on tummanruunikko ponitamma, jolla on aina pieni pilke silmäkulmassa ja jekkuja mielessä. Nuorempana joitakin ponilaukkastartteja kisannut tamma ei onnistunut radoilla niskurointinsa takia, muiden ponien aiheuttama hälinä esti tammaa keskittymästä ja se jäi usin yksin pukittelemaan ja hyppelemään lähtöporteille. Modern Girl on kuitenkin osoittautunut oivaksi esteratsuksi päättäväisellä poniratsastajalla. Se nauttii hyppäämisestä ja omaa hyvä, kuitenkin shetlanninponille ominaisen tikuttavan laukan.

Surrender v.d. Hoenlof oli tyylikäs rautias ori, joka hurmasi ulkomuodollaan, mutta lähemmällä tarkastelulla osoittautui kovin happamaksi herraksi. Poniori oli nuoruusikänsä sileiden ratojen mestari saavuttaen G1 tason ja ottaen joitakin merkittäviä arvokisavoittoja. Kun sitä yritettiin kouluttaa uudelleen este- tai kouluratsuksi, tyssäsi orin työskentelyinto kokonaan ja se päätettiin päästää suoraa jalostusorin tehtäviin periyttämään uusia laukkaratojen toivoja. Useat sen jälkeläiset ovat olleet hieman hankalia käsitellä, mutta suoriutuneet kuitenkin kisaradoilla erikoisen hyvin.

Everything About You on Death Songin suvussa niinsanottu musta lammas. Se on ainoa poni, joka on ollut vain ratsukäytössä ja tällöinkin koulu- ja valjakkoponina. Nöyrän luonteen ja hyvän rakenteensa puolesta se on kuitenkin soveltunut myös muiden käyttöponien jalostukseen ja tamman jälkeläisiä onkin nähty niin laukkaradoilla, ratsastuskilpailuissa kuin näyttelyissäkin. Tummanrautias Everything About You tekee nykyään tuntiponin hommia ja viihdyttää kotitilansa lapsia, se on jäänyt eläkkeelle täysipäiväisestä kisaamisesta, mutta on varmasti omistajilleen vielä oiva poni ensimmäisiin koulukisoihin!

Sukuselvitys © Zilvester

Kouluvalmennus 01.08.2012, valmentaja apiljavanilja
Reipas pieni poni verrytteli ravissa maaneesissa saapuessani paikalle. Aloitimme heti siirtymillä, jotta ratsastaja sai paremman tuntuman poniin. Käynti-ravi-pys-ravi-käynti siirtymisä sekä jokaiseen kulmaan voltit. Ted oli alkuun todella rauhaton ja vastusti kättä nyppimällä ohjia. Neuvoin ratsastajaa olemaan tarkempi ylävartolallaan siirtymissä, ettei vahingossakaan nojaisi eteen, kun halusi siirtää hitaampaan askellajiin. Sitten otimme laukannosto harjoituksia. Tedillä oli vauhti päällä ja se ennakoi todella monesti noston kohdan, mutta rauhallisella ja päättäväisellä ratsastustyylillä saimme asian korjattua ja nostot onnistuivat juuri niissä kohdissa missä kuuluikin. Loppu verryttelyksi rentoa kevyttä ravia ja pitkät loppukäynnit. Hauskan oloinen poni!

Estevalmennus 08.08.2012, valmentaja Ezzu
Alkukäynneissä Ted asteli rauhallisesti uraa pitkin käännellen korviaan välillä ratsastajan suuntaan. Lämmittelynä olleet maapuomit sujuivat hyvin. Tosin välillä Ted mateli niiden yli. Aivan kuin se olisi välillä ajatellut "ei näitä jaksa kukaan mennä, nämähän ovat turhan helppoja minulle". Ratsastajan täytyi aina välillä patistaa oria kulkemaan reippaammin eteenpäin. Seuraavaksi oli aika siirtyä ristikoiden kimppuun. Ted hyppäsi ne hienosti! Se ajoitti itse hyppynsä hienosti juuri oikeaan paikkaan. Ainoastaan muutamana kertana se hyppäsi turhan myöhään, jolloin puomit tipahtelivat maahan. Liian monia pudotuksia ei kuitenkaan tullut eikä Ted kieltäytynyt hyppäämisestä. Se oli innokas esteiden hyppääjä! Kokonaisuudessaan valmennus sujui hyvin ja Ted oli ratsastajaansa kohtaan kuuliainen sekä totteli hänen antamiaan apuja! Ihana ori!

Päiväkirja 21.08.2012, liikuttaja miisa
Tallille saavuin melkein suoraan töistä ja tallillakin oli jo porukkaa. Tiesin, missä Ted tarhaili ja menin suoraan orin tarhalle. Portilla oli jo musta, pienipallero odottelemassa. Otin riimunnarun portin pielestä, jolla sitten talutin hieman poukkoilevan ponin talliin. Poni oli jo valmiiksi puhdas, eikä siksi vaatinut paljoa puunaamista. Kavioiden kanssa piti hieman tapella, sillä Tedin mielestä niissä ei ollut mitään katsottavaa. Kuitenkin näytin minun olevan pomo ja sain kuin sainkin katsottua & putsattua kaviot. Pian olimme kentällä kera liinan. Pyörittelin molempiin suuntiin mustaapalleroa käynnissä ja ravissa, jonka jälkeen irrotin narusta ja annoin kävellä vähän itsekseen, vaikka seisomiseksihan se pääasiassa jäi. Otin maasta tuomani piiskan ja pistin ponin juoksemaan kunnolla, sekä hypätä muutamaa pystyttämääni estettä. Pian Ted uuvahti, jonka jälkeen rauhalliset loppuverkat ja poni putsattavaksi talliin. Samalla kun vein Tedin tarhaansa, siivosin esteet pois kentältä.

Estevalmennus 22.08.2012, valmentaja Norpatar
Ted ja ratsastaja verryteelivät ripeällä ravilla kentällä, kun saavuin paikalle. Pääsimme heti aloittamaan laukkaverryttelyn, jossa tehtiin muutamia voltteja ja eteen ratsastuksia. Eteenratsastukseen Ted reakoi todella pienestä, mutta kääntäminen oli aavistuksen hankalaa, koska ratsastaja ei saannut ulkoapujaan läpi ja joiutui olemaan sisäohjan varassa. Treenasimme hetken ravissa kääntymistä tehden kahdeksikkoja ja kiemuroita. Kun olimme varmoja, että Ted on ymmärtänyt ulkopohkeen merkityksen otimme laukan ja teimme voltteja laukassa. Teimme jopa puyomilla parit laukan vaihdot ja laukkasimme toiseenkin suuntaan saman kaltaista verryttelyä, kuin aluksi. Aloitimme hyppäämisen ristikoilla. Tänään emme niinkään hyppää pystyjä tai ne pystyt, mitä hyppäämme tulee olemaan sarjassa, missä on tehty apupuomeista johteet, että hevonen pysyys suorana ja keskellä. Ted tuli todella vauhdikkaasti ja rykäisi itsensä hyppyyn. Ori lähti hyppyyn aivan liian kaukaa ja ratsastaja menetti tasapainon, mutta onneksi ori oli hereillä ja hidasti, kun ratsastaja liukui kyljelle ja vauhti oli miltein kokonaan jo pois, kun ratsastajan jalat ottivat maahan. Tämä ponkaisi takaisin kyytiin ja neuvoin olemaan hereillä. hyppyyn mennään juuri silloin, kun poni lähtee. Jos se lähtee kaukaa, niin ratsastajan tehtävä on antaa sille riittävästi tilaa, koska ratsastajan virhe se on, jos ei ota pidätteitä riittävästi ja kehoita hevosta ottamaan enemmän askeleita ennen hyppyä. Paino tulee saada jalustimille ja ota vaikak harjasta tukea, koska sitä kuitenkin Tedilläkin on vaikka muille jakaa. Ratsastaja kuunteli ohjeeni ja tuoi nyt ponin paljon paremmalle paikalle ja laski painonsa jalustimille, sekä ponnisti hyppyyn kunnolla. Teimme ristikko rataa, joka sujui virheittä. Pieniä erimielisyyksiä oli suunnasta mihin lähetään esteen jälkeen ja tuli vääriä laukkoja alas. Muistahan korjata laukka äläkä vain rallita täysiä eteen. Se ei ole ponille reilua, kun tasapainoa häiritään vastalaukalla. Tulimme vielä linjaa, missä oli suoralla uralla viisi estettä eri väleillä. Ne olivat sen verran pitkiä, että jokaiseen väliin mahtui hyvin vähintään kolme shettiksen laukka-askelta. Jokaiseen esteeseen oli lisätty kaksi puomia ohjaaman ratsukkoa keskilinjalle. Kun kerran tuli hyvin apupuomeilla, niin poistin puomit ja menin linajn loppuun katsomaan tuleeko ori suorana vielä ilman puomejakin. Se valuu hiukan sisään kokoajan ja se saatiin korjattua suoristamalla ratsastaja, sekä ratsastamalla hiukan eteen. Oikein hyvin hypännyt ori oli valmennuksen jälkeen tyytyväinen ja helpottunutkin.

Muista aina tarkistaa laukka, niin saat varmasti paljon siistimpiä ratoja, kun ori ei tule vastalaukalla tai risilaukalla, jolloin kielto tai pudotus tulevat paljon helpommin. Lisäksi treenatkaa enemmän ulkoavuista kääntymistä, niin pääset hellittämään sisäohjasta.

Päiväkirjamerkintä 26.05.2013, hoitaja Sani
Saavuin Micramiin ratsastamaan shetlanninponiori Tedillä. Kävin ensimmäiseksi hakemassa sen tarhasta, josta ori tulikin innokkaasti. Se puhkui intoa, ja oli koko ajan menossa tammojen sekaan. Tallissa kiinnitin ponin heti ketjuihin, jottei se pääsisi hyörimään ja tekemään omiaan. Aloin reippaasti harjaamaan Tediä kumisualla. Oriista lähti aivan älyton määrä karvaa! Siitä ei meinnannut tulla koskaan loppua. Loppusilaukseksi harjasin vielä ponin pölyharjalla, jotta karva olisi hieman siistimmän näköinen. Kaviot olivat hieman ongelmalliset pikkuisen ponin takia, ja Ted haisteli koko ajan takapuoltani. Kavioiden putsauksen jälkeen kävin hakemassa suitset. Olin sen verran pienikokoinen, että voisin kevyesti mennä ponilla. Suunnitelin sen kunniaksi pientä maastoreissua. Suitsien kanssa sain olla tiukkana, mutta lopulta Ted myöntyi tahtooni ja otti kuolaimet suuhunsa. Ohjasin ponin pihalle, jossa nousin kevyesti selkään. Lähdin siitä sitten kohti mukavaa maastolenkkiä. Musta poni kipitti vauhdikkaasti eteenpäin ja sain jo heti alkumatkasta tehdä paljon puolipidätteitä. Muutaman kerran Ted säikähti lintuja, ja ties mitä rasahduksia, jolloin se otti aina pienen ravispurtin. Ravipätkillä ori oli koko ajan lähtemässä laukkaan. Oi sitä intoa, kun vihdoin päästiin laukkaamaan! Pikkuinen viiletti hiekkatietä pitkin niin kovaa, kuin lyhyillä kintuillaan pääsi. Puolivälissä se teki jonkun pukkisarjan. Sain onneksi pidettyä harjasta kiinni. Tallille tulimme kunnon loppukäyntien saattelemana. Harjasin ponin pikaisesti, jonka jälkeen vein sen takaisin tarhaan syömään ruohoa.

Päiväkirjamerkintä 20.10.2014
Muutamiin niihin Hardcoren aikaisiin tärkeimpiin poneihin kuuluu ehdottomasti myös Death Song. Mukavasti juossut ja gaalaäänestyksessäkin muistettu poni käväisi hetken verran Micramissa missä se pääsi näyttämään taitojaan myös muissa lajeissa. Nyt ikään kuin takaisin kotiin palannut Ted on saanut vietellä leppoisia aikoja pihaton perällä mutta eiköhän pienellä puunaamisella ja parilla intensiivisellä treenituokiolla saada taas sohvaperunaksi muuttuneeseen poniin vähän ryhtiä ja olemusta! Tarkoituksena olisi käydä shetlanninponien laatuarvostelussa pyörähtämässä, mitään mahdottoman huikeaa menestystä ei odoteta mutta kiva saada sekin ns. pois päiväjärjestyksestä. Mennään mukaan sitten vaikka vain kannustushengessä, ompahan Tedin jälkeläisillä vaikka sitten sen yhden pisteen verran parempi mahdollisuus pärjätä kun oma vuoronsa tulee.