Hannibal  VH15-040-0116#PKK1559   om. taffel

167cm korkea rautias friisiläisori
Syntyi 20.03.2014 | 4-vuotias
Syntymämaa Hollanti

Hevonen asuu Meadow Hillissä

Hannibal on luonteeltaan hyvin harkitseva, oman arvonsa tunteva ja itsenäinen hevonen. Klassinen herrasmies, joka ei anna mitään ilmaiseksi.

Uusin merkintä kirjoitettu 11.10.2015.  

26.09.2015 | And now on the ring, Hannibal.

Olen aina ollut aivan kamala erikoisuuden tavoittelija, sen tietää jokainen lähipiiriläinen. En siis voi sanoa kenenkään varsinaisesti yllättyneen, kun lähdin Hollantiin hevoshuutokauppaan shekkivihko takataskussa - katalogissa oli rautias friisiläisori, ja minä aivan ehdottomasti tarvitsen rautiaan friisiläisoriin. En edes tiedä, miten olen ikinä pärjännyt ilman sellaista!

Huutokauppa eteni, kuitenkin aivan liian hitaasti. Kivoja suoritus- ja jalostushevosia juoksi kehässä, useimmista saatiin pientä kilpailuakin aikaan ja muutama ruma ankanpoikanen sai lähteä kotiin ilman yhden ainutta tarjousta.

"And now, we'd like to present you a very special friesian stallion, Hannibal." Rautias ori juoksi ensimmäisen kierroksensa ja pelkkä vilkaisu lähipenkkeihin riitti kertomaan, että tätä ei kanneta kotiin ihan pikkurahalla.

Takaisin päiväkirjan alkuun.

11.10.2015 | The world is more interesting with you in it.

Kukapa nyt mitään ennakkovalmisteluja tekisi hevoskaupoille lähtiessään! Hannibalin kasvattaja oli onneksi varsin ymmärtäväinen ja joustava, pientä lisäkorvausta vastaan ori sai viettää vielä ylimääräiset puolitoista viikkoa Hollannissa sillä välin kun ystävättäreni, Hannibalin tuleva vuokranantaja, viimeisteli uuden tallikompleksinsa päärakennusta. Kotinummet alkoivat jo kyllästyttää, joten päätin muuttaa itsenäistymisen ovia kolkuttelevaan Aislingiin - mikäpä sen parempi paikka asuttaa varsin uniikki hevosyksilö, kuin eksoottinen saarivaltio ja pennejä laskematta rakennettu, vastikään valmistunut luxus-talli.

Torstain ja perjantain välisenä yönä ori pääsi vihdoin matkaan, matkustaen suoralla lennolla Hollannista Aislingiin, Meadow Hillin tallimestari henkilökohtaisesti varmisti Hannibalin turvallisen saapumisen lentokentältä tallille. Vihdoin ori pääsikin lepäämään väsyneenä mutta matkaan nähden erinomaisessa kunnossa tuoreelle olkipedille, voittaen vain turpakarvan mitalla puiden takaa kurkistavat aamun ensisäteet.

Annoin tallityöntekijöiden huolehtia oriin kotiuttamisesta ja palauttelusta, lähdin tervehtimään sitä vasta iltaa vasten. Karsinassa odottikin mukavan rauhallinen ja luottavainen hevonen - luonne tällä selvästikin on täyttä kultaa, harvalta kohtaamaltani nelivuotiaalta orilta on irronnut pehmeät tervehdyshörähdykset heti ensimmäisenä iltana, hevoselle täysin vieraassa ympäristössä.

Rauhallisen tervehtimisen jälkeen talutin Hannibalin ulos kirpeään syysiltaan. Kävelimme hiljaksiin pienen kierroksen tallin ympäristössä, jonka jälkeen päästin orin tyhjälle, pienelle laidunlohkolle ottamaan hiukan tuulta kavioidensa alle. Irti päästyään uljas punainen odotti hetken pyytäisinkö siltä jotain, ja kun mitään valmista tehtävää ei kuulunut, kääntyi se niskojaan nakellen ja kiersi alueen liitävää raviaan esitellen, pää korkealla ja sieraimet laajoina ympäristöä tutkien. Tarkastuskierroksen jälkeen se seisahtui hetkeksi keskelle laidunta, hirnahti ilmoittaen saapuneensa jäädäkseen, odotti hetken vastauksia ja loikkasi sitten vielä kunniakierrokselle voimakkaassa laukassa.


Tervetuloa kotiin, kaunis punainen!

Takaisin päiväkirjan alkuun.